Saamelaisten oikeudet NYT -kansanliike ilmaisee kiitollisuutensa Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Aslak Pieskille ja koko vaalilautakunnalle vuoden 2023 vaaliluetteloon liittyvistä päätöksistä.
–Saamelaisyhteisössä tunnetaan suurta iloa ja helpotusta Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksistä. Sosiaalinen media on täynnä kirjoituksia, joissa ihmiset iloitsevat, ja kiittelevät vaalilautakuntaa rohkeasta päätöksestä, sanoo koltta- ja inarinsaamelainen Aimo Aikio.
Vaalilautakunnan päätökset tuntuvat erityisen tärkeiltä saamelaiskäräjälakiesityksen kaatumisen jälkeen.
–Siitä ei ole kuin muutama viikko, kun suomalaispoliitikot suhmuroivat saamelaiskäräjälakiesityksen kumoon eduskunnassa, ja siksi vaalilautakunnan päätös muodostaa vuoden 2023 vaaliluettelo ilman niin kutsuttuja KHO-saamelaisia oli balsamia haavoille, sanoo inarinsaamelainen Erja Morottaja.
Suomi on saanut langettavia ratkaisuja YK:n ihmisoikeuselimiltä ei-saamelaisten sisällyttämisestä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Tätä ongelmaa pyrittiin korjaamaan keväällä eduskunnan käsittelyssä olleella, mutta rauenneella saamelaiskäräjälakiesityksellä.
Tausta: Saamelaiskäräjien vaaleihin laaditaan aina uusi vaaliluettelo
Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätös 16.3.2023 liittyy asiakokonaisuuteen Saamelaiskäräjien legitimiteetistä eli oikeutuksesta edustaa saamen kansaa kollektiivisesti.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta tiedotti 16.3.2023, että se on koonnut vaaliluettelon syksyn 2023 saamelaiskäräjävaaleihin. Vuoden 2023 vaaliluettelo on laadittu edellisten vaalien lainvoimaisen vaaliluettelon ja väestötietojärjestelmässä olevien tietojen pohjalta, kuten voimassa oleva saamelaiskäräjälaki (23 §) ohjeistaa.
Vaalilautakunta ei kuitenkaan sisällyttänyt uuteen, vuoden 2023 vaaliluetteloon 86 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus (KHO) oli päästänyt aikaisempien vaalien vaaliluetteloihin vastoin Saamelaiskäräjien elinten päätöksiä.
Vaalilautakunnan päätösten taustalla ovat sekä alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus että viime vuosina tapahtuneet muutokset saamelaiskäräjälain tulkinnassa.
–Vaalilautakunnan menettelylle oli monta painavaa perustetta: YK:n ihmisoikeuselinten langettavat ratkaisut Suomelle vuosina 2019 ja 2022 saamelaiskäräjälain tulkinnasta sekä KHO:n vuonna 2021 muuttunut tulkintalinja. Tämä tarkoittaa sitä, että Saamelaiskäräjien vaalilautakunta noudattaa KHO:n uutta linjaa ja seuraa myös tarkasti YK:n päätöksiä, sanoo inarinsaamelainen Inka Musta.
Lisähuomiona, että julkisuudessa on virheellisesti puhuttu henkilöiden karsimisesta vaaliluettelosta. Todellisuudessa Saamelaiskäräjien vaaliluettelo kootaan aina uudestaan jokaisiin saamelaiskäräjävaaleihin eikä ole olemassa muuttumatonta vaaliluetteloa, josta henkilöitä karsittaisiin.
Mediakritiikkiä: Julkisuudessa korostuu yksilön näkökulma, vaikka kyse on saamen kansan kollektiivisista oikeuksista
Saamelaisten oikeudet NYT -kansanliike haluaa esittää mediakritiikkiä. Se olisi syytä ottaa vakavasti, koska vaaliluetteloaiheessa on kyse herkästä alkuperäiskansaan ja vähemmistöön liittyvästä aiheesta.
Olemme huolestuneena seuranneet, miten Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ratkaisu noudattaa alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia on otettu mediassa vastaan hyvin yksilökeskeisestä näkökulmasta. Ikäänkuin yksittäisen henkilön kokemus olisi kollektiivista etua merkittävämpää.
Joissakin uutisjutuissa on menty niin pitkälle, että keskiöön on nostettu henkilö, jota saamelaiset eivät tunnista saamelaiseksi, mutta jonka KHO on päästänyt Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kyseessä on tasapuolisuusharha eli vakava journalistinen ongelma. Ilmastonmuutosuutisoinnissa ollaan jo opittu pois tasapuolisuusharhasta: harvoin näkee enää uutisia, joissa samalle viivalle on asetettu ilmastodenialisti ja vakavasti otettava taho.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka maailmankatsomuksen ytimessä on yhteisö, kokonainen kansa. Siksi myös kansainvälisissä sopimuksissa turvatut oikeudet ovat yhteisöoikeuksia, eivät vain yksilöiden menestymiseen tähtääviä oikeuksia.
Tutkija ja teologi Helga West kirjoittaa aiheesta osuvasti seuraavaa:
–Ei saamelaisuutta määrittele asiakirjat, ei suomalainen oikeusjärjestelmä, ei yksilön oma halu kuulua alkuperäiskansayhteisöön, ei lukuisat Lapin reissut eivätkä edes satunnaiset ja kaukaiset saamelaiset juuret, jos elävä yhteys saamelaisten elämänmuotoihin on sammunut monia sukupolvia aikaisemmin.
–Tätä on ihmisten vaikea ymmärtää.
–Kysytään, eikö yksilönvapautta ole se, että ihminen voi vapaasti määritellä oman identiteettinsä? Alkuperäiskansamaailmassa logiikka menee toisin enkä ole lainkaan varma, onko yksilön ylipäätään mahdollista määritellä, kuka hän lopulta on.
–Eikö kollektiivisuuden viisaus ole juuri yhteisössä, joka kertoo sinulle, kuka olet eikä toisinpäin? Jos yhteisö ei tunnista yksilöä jäsenekseen, onko vika silloin yhteisön vapaudessa vai yksilön?
–Kun tiedät, kuka olet, mihin sukuun kuulut, minkä joen tai vaaran varrelta tulet, et tarvitse todistusta saamelaisuudestasi korkeimman hallinto-oikeuden tai muun vieraan vallan kautta. Ja jos tarvitset, niin minkälaista kuuluvuutta se tosiasiassa edustaa – länsimaalaista vaiko alkuperäiskansan?
–Jotkut vielä sanovat, kuinka suurta etuoikeutta on kuulua saamelaiseen yhteisöön, kuinka helppoa se on, mutta he eivät tiedä, mistä puhuvat. He eivät tiedä, miltä tuntuu kuulua vuosisataiseen menetysten ketjuun, kantaa ikuista huolta kansan selviytymisestä, ei niinkään omasta, vaan kaikista niistä menneistä ja tulevista sukupolvista, jotka sykkivät elävää kansan pulssia, Helga West päättää.
Saamelaisten oikeudet NYT -kansanliike syntyi saamelaiskäräjälakiuudistuksen aikana vuonna 2022. Liikkeessä on mukana noin 350 aivan tavallista saamelaista ja suomalaista, jotka haluavat vahvistaa saamelaisten oikeuksia Suomessa. Kansanliike keräsi yli 23 000 allekirjoitusta adressiin, joka vaati nk. Timosen toimikunnan mukaisen saamelaiskäräjälakiesityksen hyväksymistä keväällä 2023. Saamelaisten oikeudet NYT -liikkeessä on mukana saamelaisia inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielen ryhmistä.
Lisätietoa:
Aimo Aikio, puh. 0458510900
Inka Musta, puh. 0406349900
tuemmesaamelaiskarajalakia@gmail.com
Saamelaisten oikeudet 