Sámiid rievttit DÁL -álbmotlihkadus giitá Sámedikki válgalávdegotti sátnejođiheaddji Aslak Pieski ja olles válgalávdegotti mearrádusain, mat gusket jagi 2023 jienastuslogu.
–Sámi servošis olbmot illudit ja dovdet geahpádusa dovdduid Sámedikki válgalávdegotti mearrádusaid maŋŋá. Sosiála medias leat dievva čállosat, main olbmot illudit, ja giitalit válgalávdegotti roahkkadis mearrádusas, dadjá nuortalaš ja anáraš Aimo Aikio.
Válgalávdegotti mearrádusat orrot erenoamaš dehalaččat sámediggeláhkaevttohusa gopmáneami maŋŋá.
–Das ii leat gollan go moadde vahku, go suopmelaš politihkkárat skelbmošedje ja gomihedje sámediggeláhkaevttohusa riikkabeivviin. Danin dat lea dego sielu dálkkas, ahte válgalávdegoddi mearridii hukset jagi 2023 jienastuslogu nu gohčoduvvon AHR-sápmelaččaid haga, dadjá anáraš Erja Morottaja.
Ovttastuvvan Našuvnnaid (ON) olmmošriekteorgánat leat skuldon Suoma das, ahte alimus hálddahusriekti (AHR) lea luoitán olggobeale olbmuid Suoma Sámedikki jienastuslohkui. Dat lea čuolbma, man giđđat 2023 gopmánan sámediggeláhkaevttohus geahččalii čoavdit.
Duogáš: Sámedikki válggaide huksejit álo ođđa válgalogahallama
Sámedikki válgalávdegotti mearrádus 16.3.2023 laktasa gažaldahkii Sámedikki legitimitehtas nappo fápmudusas ovddastit sámi álbmoga kollektiivalaččat.
Sámedikki válgalávdegoddi dieđihii 16.3.2023, ahte dat lea čohkken jienastuslogu čavčča 2023 sámediggeválggaide. Jagi 2023 jienastuslohku lea huksejuvvon ovddit válggaid lágafámot jienastuslogu ja álbmotdiehtovuogádaga dieđuid vuođul, dego dálá sámediggeláhka mearrida.
Válgalávdegotti huksen ođđa, jagi 2023 jienastuslohku ii goittotge sisttisdoala 86 olbmo, geaid Suoma alimus hálddahusriekti (AHR) lei luoitán ovddit válggaid jienastusloguide Sámedikki orgánaid mearrádusaid vuostá.
Dán váldalávdegotti mearrádusa vuođđun leat sihke eamiálbmogiid iešmearridanriekti ja maiddái nuppástuvvan sámediggelága dulkomat.
–Válgalávdegotti meannudeapmái ledje máŋga dehalaš siva: ON olmmošriekteorgánaid šiggun Supmii jagiin 2019 ja 2022 sámediggelága dulkomis ja AHR jagis 2021 rievdan dulkon. Dát dárkkuha dan, ahte Sámedikki válgalávdegoddi váldá dál vuhtii AHR ođđa dulkonlinjá, ja čuovvu dárkilit ON mearrádusaid, dadjá anáraš Inka Musta.
Lassefuomášupmin vel, ahte almmolašvuođas lea boastut hállojuvvon olbmuid guođđimis eret jienastuslogus. Duohtavuođas Sámedikki jienastuslohku huksejuvvo álo ođđasit juohke sámediggeválgii iige leat leahkimin okta jienastuslohku, mii ii goassege rievddašii ja mas olbmot váldojuvvojit eret.
Mediakritihkka: Almmolašvuođas deattuhuvvo ovttaskas olbmo (indiviida) geahččanguovlu, vaikke sáhka lea sámi álbmoga kollektiivalaš rivttiin
Sámiid rievttit DÁL -álbmotlihkadus hálida ovdanbuktit mediakritihka. Dan livčče dehalaš váldit duođalaččat, daningo jienastuslohkoáššis lea sáhka hearkkes eamiálbmot- ja unnitloguáššis.
Mii leat fuolas das, ahte media gieđahallá namalassii indiviida (ovttaskas olbmo) geahččanguovllus Sámediggi válgalávdegotti mearrádusa ja čovdosa čuovvut eamiálbmoga iešmearridanrievtti ja álbmogiidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaid. Media addá dakkár gova, ahte ovttaskas olbmo (indiviida) vásáhus livčče dehalot go kollektiivalaš ovdu.
Muhtun ođđasiin leat ribahan loktet guovddážii ovttaskas olbmo, gean sápmelaččat eai dovddas sápmelažžan, muhto gean AHR lea luoitán Sámedikki jienastuslohkui. Dás lea sáhka nu gohčoduvvon objektivitehtaillušuvnnas (suomagillii tasapuolisuusharha; eaŋgasgillii false balance). Dát lea duođalaš journalisttalaš čurbošeapmi. Dálkkadatrievdanjournalismmas doaimmahusat leat jo oahppan eret objektivitehtaillušuvnnas: hárve šat oaidná dakkár ođđasiid, main addojuvvo seamma árvu muhtun dálkkadatdenialistta ságaide ja olbmui, gean sáhttá váldit duođas.
Sápmelaččat leat eamiálbmot, man máilmmigova váibmosis lea searvvuš, olles álbmot. Danin maiddái álbmogiidgaskasaš soahpamušain nannejuvvon rievttit leat kollektiivarievttit eaige dakkárat, mat deattuhit dušše ovttaskas olbmo (indiviida) menestumi.
Dutki ja teologa Helga West čállá deaivilit:
–Eai sápmelašvuođa meroštala áššegirjjit, ii suopmelaš riektevuogádat, ii indiviida iežas hállu gullat eamiálbmogii, eai máŋggat Lappi reaissut eaige oba summalis ja gáidanan sámi máttut, main ealli oktavuohta sámi eallinvugiide lea boatkanan máŋga, máŋga sohkabuolvva dassái.
–Olbmot eai álo nagot áddet dán.
–Jerrojuvvo, ahte iigo dat leat indiviidafriijavuohta, ahte olmmoš sáhttá friija meroštallat iežas identitehta? Eamiálbmotmáilmmis logihka manná nupebeliid inge leat ollenge sihkkar, ahte sáhttágo indiviida ieš obalohkái meroštallat, gii son loahpaloahpas lea.
–Iigo kollektiivalašvuođa viisodat leat namalassii servošis, mii muitala dutnje, gii don leat iige nuppebeliid? Jos searvvuš ii dovdda indiviida iežas lahttun, leago sivva dalle servoša friijavuođas vai indiviida?
–Go dieđát, gii don leat, man sohkii gulat, man johkaleagis dahje várrevielttis boađát, it dárbbaš duođaštusa iežat sápmelašvuođas alimus hálddahusrievttis dahje eará vierroválddis. Ja jos dárbbašat, nu makkár gullevašvuođa dat duođaid ovddasta – oarjemáilmmi vai eamiálbmoga?
–Muhtumat vel dadjet, man stuorra ovdavuoigatvuohta lea gullat sámi servošii, man álki dat lea, muhto sii eai dieđe, mas sii hállet. Sii eai dieđe, makkár lea dat dovdu, go lea jahkeduháhiid massán; mo lea guoddit fuola iežas álbmoga ceavzimis, ii nuge alddis, muhto buot daid vássán ja boahttevaš buolvvain, main julká ealli álbmoga váibmu, Helga West dadjá.
(Friija jorgalus suomagielas sámegillii álbmotlihkadusa.)
Sámiid rievttit DÁL -lihkadus riegádii Suoma sámediggeláhkaođastusa áigge jagis 2022. Lihkadusas leat mielde sullii 350 áibbas dábálaš sápmelačča ja suopmelačča, geat hálidit nannet sámi vuoigatvuođaid Suomas. Álbmotlihkadus čokkii badjel 23 000 vuolláičállosa adressii, mii gáibidii sámediggeláhkaevttohusa dohkkeheami giđđat 2023. Sámiid rievttit DÁL -lihkadusas leat mielde sámit anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaid joavkkuin nappo buot ealli sámegielaid joavkkuin Suomas.
Lassedieđut:
Aimo Aikio, tel. 00 358 45 8510900 (anárašgillii)
Inka Musta, puh. 00 358 40 6349900 (davvisámegillii)
tuemmesaamelaiskarajalakia@gmail.com
Saamelaisten oikeudet 